Lähes jokapäiväinen iltarutiinini on mennä sänkyyn sen verran ajoissa että ehdin lukea kesken olevaa kirjaa vielä muutaman luvun ennen nukahtamista. Tästä blogin nimi.
Blogissa siis tarjolla kirja-arvosteluja, enimmäkseen dekkareista mutta myös muista genreistä. Pidätän oikeuden arvioida blogissa myös muuta kuin kirjoja jos arviointi-innostus iskee.

Kirjat on arvioitu myös tähdillä.
***** = "mahtava, muistan tämän pitkään, elämys"
**** = "todella hyvä kirja, erottuu joukosta"
*** = "hyvä kirja, kannatti ilman muuta lukea"
** = "kohtalainen, mutta voisi sitä aikansa huonomminkin käyttää"
* = "heikko, ei olisi kannattanut lukea"


perjantai 18. joulukuuta 2015

Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (Gummerus)

Liian harvoin tulee luettua kirjoja joista ei tiedä etukäteen yhtään mitään. Seksistä ja matematiikasta oli minulle tällainen kirja, löysin sen kirjaston uutuushyllystä ja otin mukaani takakansitekstin perusteella. Lukemista aloittaessani en tiennyt siis juuri ollenkaan mitä kirjalta odottaa.

Kirjan pääosasssa on Erika, erittäin lahjakas matemaatikko. Tarinaa kerrotaan enimmäkseen Erikan kautta  - sekä hänen lapsuudessaan, opiskeluaikoina että nykyajassa, jossa Erika on kirjan alussa töissä Berliinissä tutkijana.  Erikan lisäksi tärkeissä osissa on hänen kehitysvammainen siskonsa Emilia ja ympäristöaktiivi, kirjastossa työskentelevä Tuovi, jonka sukupuolta on hankala määritellä perinteisin keinoin. Paljon sivuaikaa saa myös Annukka, Erikan opiskelukaveri.

Annukan todella vahavaksi kirjoitettu Oulun murre ensin ihastutti, sitten vihastutti ja lopussa se tuntui luonnolliselta. Muutama kohta Annukan murteessa särähti murrekorvaani pahasti - "ei varmasti kyllä noin tuota murretta puhuta".

Suurin yllätys kirjassa minulle oli se, että se todellakin kertoo seksistä ja matematiikasta. Matematiikka on hard corea, seksi kuin kertotaulujen opettelua. Erikan suhde sekä matematiikkaan että seksiin on jotenkin pakkomielteinen. Mutta siinä missä matematiikka on kaunista ja selkeää, on seksi sottaista ja monimutkaista.

Seksistä ja matematiikasta on mielestäni ennen kaikkea kirja erilaisista ihmisistä, joiden tiet kohtaavat. Kohtaukset ovat välillä vaivaannuttavia, välillä lämpimiä ja osittain myös väkivaltaisia. Rauma onnistuu jotenkin kertomaan  pissalla käymisestä, Pythagoraan lauseen historiasta ja maailman viimeisen pussihukan kuolemasta peräkkäin ilman keinotekoisuuden tuntua.  

Vaikka kirja on periaatteessa realistinen kuvaus, on siinä kuitenkin sumuisen mystinen pohjavire. Tunnelmassa on jotain samaa kuin Dare Talvitien Epäsoinnun periaatteessa, vaikka kirjojen aihepiirit ovatkin täysin erilaiset.

Pidin kirjasta todella paljon sivulle 209 asti. Sitten Tuovin tullessa pääosaan tunnelma vähäksi aikaa lässähti ja tuli Erikaa ikävä. Mutta pian kirja taas koukutti uudestaan ja sen loppuessa oli samanlainen olo kuin hyvä leffan jälkeen teatterissa poistuessa. Tarina ja henkilöt jatkoivat siis elämäänsä pään sisällä ja olo oli yhtä aikaa tyytyväinen ja haikea.

Rauma on ottanut kirjaan mukaan myös jännityselementin Erikaa vainoavan henkilön muodossa. Mielestäni kirja olisi hyvin kantanut ilmankin tätä hieman teennäiseltä tuntuvaa lisää. Mutta yhtä kaikki seksistä ja matematiikasta oli hieno lukuelämys. Pisteitä tulee erityisesti siitä, että kirja oli ihan omanlaisensa ja sitä on hankala sijoittaa mihinkään genreen. Plussaa myös matemaattisen osuuden uskottavasta ja ammattimaisesta kuvaamisesta.  


* * * *

1 kommentti :

  1. Luin tämän juuri. Kävi ihan päinvastoin kuin sinulla. Olin juuri puutumassa tarinaan, mutta sitten tuli Tuovi, joka pelasti tilanteen. :)

    VastaaPoista